moikka nyt ku en oo päässy pariin päivään tallille niin aattelin tehä teille tämmösen erikoispostauksen tai enhän minä sitä kirjoittanut, mutta lupasin teille Viivistäkin jotain joten tässä tämmösen erikoispostaus
Viivin historiasta (: !
Viivi, oikealta nimeltään Pat Mii on syntynyt Vetelissä 26.5.1997. Emä on Pat Kit, teräsmuori, joka eli 30-vuotiaaksi ja teki viimeisen varsansa 26-vuotiaana. Kaikki Pat Kitin varsat ovat tammoja, joten Viivillä on kaikkiaan 7 siskoa. Rodultaan Viivi on amerikkalais-venäläinen lämminverinen, jonka neljäs emä on ollut täysin valkoinen, puhtaasti venäläinen Gala. Viivi eli elämänsä ensimmäiset 2 vuotta Vetelissä pihatossa muutaman muun hepan kanssa. Ostin sen lehti-ilmoituksen perusteella, ja kun se käytiin hakemassa syntymäkodistaan, sillä oli kaverina samanikäinen suomenhevosvarsa ja vähän vanhempi lämminveritamma. Viivillä oli silloin ajettu vasta muutaman kerran kärryillä, mutta se oli kiltti ja toimiva hevonen, joten mitään vaikeuksia ei tullut kun aloitin sillä ajamisen. Eli 2-vuotiaasta sitä treenattiin säännöllisesti ja 3-vuotistalvena Viivi sai peräänsä reen. Myöskään reen vetämisessä ei tullut ongelmia ja treenin monipuolistamiseksi talvella sillä tulikin ajeltua reellä aika paljon. 3-vuotissyksyllä Viivi sai satulan selkäänsä, mikä tarkoitti jälleen treeniin lisää vivahteita. 4-vuotiaana kevättalvella se juoksi Muhoksella ensimmäisen kisansa. Kyseessä oli harjoitusravit ja tuloksena voitto. Palkinnoksi saatiin komea loimi ja rehusäkki. Sen jälkeen se juoksi ensimmäisen virallisen starttinsa Kuivaniemellä ollen toinen. Raviura alkoi siis enemmän kuin lupaavasti. Sittemmin raviuralle mahtui iloja ja suruja, voittoja ja tappioita niin kuin raviurheiluun kuuluu. Ravireissuilla oli mukava käydä; pisimmillään Ylivieskassa ja eksoottisimmillaan Sodankylä yöraveissa. Sodankylän yöttömässä yössä vähän ennen puolta yötä Viivi "tienasi" uransa toisen loimen, voitolla tottakai. Viivin ura jäi varsin lyhyeksi ja erilaisten jalkavaivojen vuoksi sille ei ehtinyt kertyä kuin 21 virallista ravilähtöä. Ura loppui sitten lopullisesti "rengasside kuroumaan" eli etujalan vuohisen rengassiteen ahtaumaan. Leikkauksella senkin olisi saanut vielä hoidettua, mutta syksy oli jo pitkällä ja toipumisaika olisi kuitenkin venynyt, joten päätin siirtää sen siitokseen. Talven 2005-2006 mietin kuumeisesti oria, jolla Viivin voisi astuttaa keväällä 2006. Päädyin oriiseen Classic Hogan, joka oli tullut samaana keväävä Yhdysvalloista Suomeen; sillä vielä ollut jälkeläisnäyttöjä. Viivi kävi Ylivieskassa astutus- (eli siemennys)reissulla ja siitä 11 kuukauden kuluttua syntyi ihan isänsä värinen Vappu-varsa, 1.5.2007. Viivi on oikein hyvä äiti, joka hoitaa varsansa moitteettomasti, mutta samalla tekee niistä rohkeita ja itsenäisiä. Ja antaa ihmisten hoitaa varsaa sekä itseään. Nyt Viivi on siis 16-vuotias ja ollut minulla 14 vuotta elämästään. Yhdelle toiselle omistajalle rekisteröitynä se käväisi 2009 - 2011, mutta oli kuitenkin kaiken aikaa minulla hoidossa, eli sen ei tarvinnut muuttaa kotoa minnekään. Ja lokoisat päivät kotona jatkuvat, nyt mahassa kolmas varsa, jonka odotetaan syntyvän toukokuulla. Siihen asti jännitellään...
♥:llä Laila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti